Edgar: Minä käytän sitä, herra Scantlebury.
Scantlebury: Sitte minä en kuuntele teitä. En kuuntele! Se piinaa minua.
(Hän tukkii korvansa.)
Wanklin: Kukaan meistä, paitsi isänne, ei ole sovintoa vastaan.
Edgar: Olen varma, että jos osakkeenomistajat tietäisivät —
Wanklin: Ettehän luule heidän käsityskykynsä olevan yhtään paremman kuin meidän. Jollain naisella sattuu olemaan heikko sydän —
Edgar: Tällainen taistelu etsii jokaisesta heikot paikat. Jokainen lapsikin sen tietää. Jollei oltaisi harjotettu tällaista kuristusmenettelyä, ei hänen olisi tarvinnut tuolla tavalla kuolla. Ja eikä olisi olemassa kaikkea tuota kurjuutta, jonka jokainen, joka ei ole hullu, näkee vallitsevan.
(Anthony on koko edellisen ajan katsellut poikaansa. Hän liikahtaa noustakseen, mutta jää paikoilleen, kun Edgar jatkaa.)
Minä en puolusta työmiehiä, tahi itseäni tahi ketään.
Wanklin: Saisi riittää jo. Ruumiinavauksessa läsnäolevat puolueettomat sääliväiset valamiehet saattavat puhua joitain hyvin ilkeitä juttuja. Me emme saa jättää huomioonottamatta asemaamme.