Tench (seisoen imupaperiarkki kädessä Edgarin tuolin takana, alkaa puhua hermostuneesti): Olen teille asemastani kiitollisuuden velassa, herra.
Anthony: No?
Tench: Minun on sallittu nähdä kaikki kuinka asiat käyvät, herra. Minä — minä riipun yhtiöstä kokonaan. Jos sille jotakin tapahtuu, on se minulle turmioksi. (Anthony nyökäyttää.) Ja tietysti myöskin minun vaimolleni, joten minä olen kaksin verroin huolissani. Ja osakkeiden arvo on meidän mielestämme todella hirveän alhaalla.
Anthony (hiukan huvitettuna): Ei hirveämmin kuin minunkaan mielestäni.
Tench: Ei herra. (Hyvin hermostuneesti.) Tiedän, että yhtiö merkitsee teille paljon, herra.
Anthony: Kyllä, minä perustin sen.
Tench: Niin, herra. Jos lakko jatkuu, käy asema hyvin vakavaksi. Minä luulen, että johtokunnan jäsenet aikovat sen lopettaa, herra.
Anthony (ivallisesti): Todellako?
Tench: Tiedän, että teillä on hyvin lujat mielipiteet, herra, ja että teillä on tapana katsoa asioita suoraan silmiin. Mutta en luule toisten johtokunnan jäsenten — siitä pitävän, herra, nyt he — he näkevät sen.
Anthony (jurosti): Ettekä tekään näytä siitä pitävän.