Enid (peräytyen tavallaan kauhistuneena): Minä uskon — te olette hullu.
Roberts: Hullun talo ei sitten ole sopiva paikka ylhäiselle rouvalle.
Enid: En minä pelkää teitä.
Roberts (kumartaen): En saattaisi odottaakaan herra Anthonyn tyttären pelkäävän. Herra Anthony ei ole pelkuri, kuten ne toiset.
Enid (äkkiä): Luulen teistä olevan urhoollista tämän taistelun jatkamisen.
Roberts: Onko herra Anthonystä urhoollista taistella vaimoja ja lapsia vastaan? Minä uskon, että herra Anthony on rikas, onko hänestä urhoollista taistella niitä vastaan, joilla ei ole penniäkään? Onko hänestä urhoollista panna lapset huutamaan nälästä ja vaimot värisemään vilusta?
Enid (kohottaen kätensä kuten iskua torjuakseen): Tiedättehän että isäni toimii periaatteittensa mukaan.
Roberts: Niin myöskin minä.
Enid: Te vihaatte meitä, ettekä voi sietää peräytymistä.
Roberts: Ei myöskään herra Anthony, huolimatta siitä, mitä hän ehkä sanoo.