Underwood: Se on Roberts, joka —
Wilder: Meille juuri pitikin sattua se kova onni, että työväelle on joutunut johtajaksi Robertsin kaltainen yltiöpäinen intoilija.
(Äänettömyys.)
Wanklin (katsahtaen Anthonyyn): No?
Wilder (keskeyttäen, pauhaten): Aika pulaan tässä on jouduttu. Minusta tässä ollaan kuin ollaankin harmillisessa asemassa, olen sen sanonut jo aikoja sitten. (Katsahtaa Wankliniin.) Kun Wanklin ja minä tulimme tänne tehtaalle ennen joulua näytti lakkolaisten häviö varmalta. Te uskoitte samoin, Underwood.
Underwood: Niin.
Wilder: Mutta he kestävät vieläkin! Siinä sitä ollaan. Joutumassa ojasta allikkoon! — Menetämme ostajamme — osakkeiden arvo laskee!
Scantlebury (pyöritellen päätään): Paha juttu, paha juttu!
Wanklin: Paljonko olemme menettäneet tämän lakon takia, Tench?
Tench: Lähes puolitoista miljoonaa, herra Wanklin.