(Äänettömyys.)
Enid (kauhistuneena): Mutta siitä on vasta vähän yli tunnin kun minä näin hänet.
Madge: Vilusta ja nälästä.
Enid (nousten): Oh! se ei ole totta! sen onnettoman sydän. Miksi minuun noin katsotte? Minä yritin auttaa häntä.
Madge (hillityllä julmuudella): Luulin tiedon teitä miellyttävän.
Enid (tuskallisesti): Tuo on kerrassaan väärin! Ettekö näe, että minä tahdon auttaa teitä kaikkia?
Madge: Minä en koskaan ole pahottanut ketään, joka ei ole minua ensin loukannut.
Enid (kylmästi): Mitä pahaa minä olen teille tehnyt? Miksi puhutte minulle tuolla tavalla?
Madge (hyvin katkerasti ja ankarasti): Te tulitte luoksemme yltäkylläisyydestänne meitä urkkimaan! Viikko vielä, nälkää, sitä te tahdotte!
Enid (seisoen hänen edessään): Älkää puhuko joutavia!