"Riittää osapuilleen", sanoi rouva Burton.
"Mutta isä juo väliin kolme neljä", jatkoi Willy.
"Se tapahtuu varmaankin silloin, kun hänellä on päänsärkyä", sanoi rouva Burton.
"Niin kait", myönteli Willy. "Tarvitseeko silloin enemmän teetä?"
"Tarvitsee", sanoi rouva Burton.
"Mutta eikö kylkisärky ole yhtä pahaa kuin päänsärkykin?" kysyi Willy.
Rouva Burton arvasi, mihin Willy pyrki, mutta väitteli vastausta.
"Hirveän paha kylkisärky", jatkoi Willy. "Pikkupojan kylki on kovasti tärähtänyt isoa kiveä vastaan."
Rouva Burton puraisi ylähuultansa ja ojensi kätensä Willyn tyhjää pikaria kohden. Avuliaasti Willy työnsi sen häntä kohti ja virkkoi sitä tehdessään:
"Ja kun pikku poika juo sitä siksi, että hän on sairas, pitää siinä olla oikein paljon sokeria; muutoin se on liian väkevää."