"Mikä viisaan miehen työn sipale vain on rehellisesti ja hyvässä mielessä tehtyä, se sipale on hänen kirjansa tai taideteoksensa", kuuluu muuan Ruskinin lausuma. Sellaisena suurten teoksien lomassa singonneena lastuna on "Kuninkaitten aarteilla" itsessään se arvo, että sen käännättämiseen ei ole satunnaisen näkökohdan tarvinnut vaikuttaa.
Lukijalle selviää heti, että tämä kaunopuheinen sivistymisen taidon hahmoittelu on erityiselle kuulijakunnalle pidetty luento, joka sitten on tasoiteltuna toimitettu painoon. Esitelmä pidettiin Manchesterissa v. 1864 ja ilmestyi ensin lentokirjasena (Of Kings' Treasuries), samoin kuin sitä seurannut toinen luento, "Kuningatarten puutarhat" (Of Queens' Gardens), jonka aiheena on naisellisuuden ihanne ja tyttöjen elävöittävä kasvatus. Nämä molemmat luennot sittemmin yhdistettyinä ovat edellämainittu teos "Sesamia ja liljoja" — "liljat" luonnollisesti merkitsevät jälkimäisen luennon harrastamia kasvatteja, ja "sesamin" muistamme "Tuhannen ja yhden yön tarinoista" taikana, joka avasi aarrekammion lukitun oven.
Aarrekammio on Ruskinin luennossa hyvän kirjavalikoiman hiljainen säily, jossa lukijan suurena etuoikeutena on asettua henkiseen yhteyteen kaikkien aikojen kuninkaitten ja profeettain kanssa, näiden odottaessa kaikkea kuulijakuntaa mihinkään säätyarvoon katsomatta, auliina haastamaan parhaita ajatuksiansa kelle hyvänsä, joka heitä lähestyy älykkäällä ja myötätuntoisella mielellä. Tämänlaisen lähestymisen helpoittamiseksi antaa Ruskin "sesaminsa", viittauksina suurten ajattelijain, elämäntarkkaajien ja runoojain luomien aarteiden täydellisemmäksi havaitsemiseksi ja oivaltamiseksi, — ohjeina todellisen sivistyksen hankkimistavasta.
Luentoon soluu myös huomauttelua sanojen täsmällisestä ja huolellisesta käyttämisestä; tämän kulttuuripiirteen tärkeyttä tehostetaan ponnekkaasti ja selkeästi suurten kirjailijain ja etenkin Miltonin sanontanäytteillä (joiden käyttö on tuottanut suomennostyölle melkoista pulaa). Kieli on siinä määrin ajattelun väline, että tuskin mikään muu opiskelu — meidänkin kouluissamme siihen tarkoitukseen suositeltu matematiikkakaan — avittaa ajattelun tarkkuutta niin tehokkaasti kuin Ruskinin tässä esittämä säntillisen ilmauksen vakaa harjoittelu.
Mutta "Kuninkaitten aarteet" ei pääty kirjalliseen ja älylliseen ilmakehään: tekijän tavanmukaisella harrastuksella kääntyy esitys luontevasti Englannin silloisiin julkisen ja yksityisen elämän oloihin, jotka tähän päivään asti eivät ole päässeet kovinkaan suuresti muuttumaan; vaikuttavasti, syvän tunteen vallassa, osoitellaan aatos-erheitä ja viittaillaan terveen uudistustyön suuntia. Näilläkin hartailla muistutuksilla on vastaavaisuutta myös meidän yhteiskunnassamme, jonka nykyiseen sisäiseen rikkinäisyyteen on jo kauvankin kytenyt syitä.
"Kuninkaitten aarteet" on kirjoitettu ennen nykyistä kirjastoliikettä, joka olletikin Yhdysvalloissa on viime vuosina saanut suurenmoisia muotoja valtavien lahjoitusrahastojen pohjalla. Ruskinin lentävät sanat ovat varmaan paljonkin siementäneet tätä kasvavaa satoa, jonka hyväksi meidän maamme vasta kohdakkoin päässee kunnollisesti toimimaan.
Tammikuulla 1918.
Suomentaja.
KUNINKAITTEN AARTEET
Maasta leipä lähtee… ja kultakokkareita on siellä. —