"Noo, melkein joka toinen talollinen", kerskaili Antero. "Ja hevosia niillä on, että keisarillekin kelpaisi."
"No, ja maanviljelys taitaa olla hyvällä kannalla teidän pitäjässänne?" jatkoi puhelua Horst.
"Kukoistavalla kannalla kerrassaan!" vastasi Antero.
"Teillä on maanviljelyskoulu, luulen?"
"On. Mutta kummallista, huonoin tahtoo vaan olla kasvu koulun pelloissa. Uudispeltoa taas perattiin tässä toissa vuonna, mutta niin harva vilja siihen tuli, että aina ajattelin kun sivutse ajoin: ei tuosta pellosta napinreiät repiä."
"Hahhah", naurahti Horst, "ei siitä sitten malliksi ole. — Mutta nyt, hyvät herrat, täytyy minun taas erota tästä hauskasta seurasta. Professori näkyy olevan yksin." Hän kumarsi kepeästi ja meni.
"Sangen alhainen, puhelias herra tuo konsuli Horsti!" kiitteli Aution isäntä.
"Puheleehan teidän kanssanne kun olette niin lystikäs", sanoi Fellberg.
"Emmeköhän syö päivällistämme täällä?" ehdotteli Koiskanen.
Niin päätettiin ja tehtiin.