Vähää jälkeenpäin hän meni Nikolain ohitse, etunahka täynnä päätenauloja. Heidän silmäyksensä kohtasivat taaskin toisensa; pilkallisuus hänen katseissaan kävi vieläkin huomattavammaksi, tuntuipa kuin olisi Nikolai nähnyt ne oikein houreissaan — ja keskelle naamaa tähdätystä nyrkin iskusta keikahti kisälli takaperin kuperkeikkaa, niin että päätenaulat pitkin maata pirahtelivat!
Kaikki seisoivat hetkisen aikaa hämmästyksissään, äänettöminä; sitten ryntäsivät he miehissä häntä kohden. Mutta puollustuksekseen heilutti Nikolai suurta viilaa kuin riivattu. Hurjan tavalla hän jo ennakolta iloitsi, kuinka hän löisi — löisi maahan yhden toisensa jälkeen, kaikki, jotka pajassa olivat, kunnes rauhan saisi!… Vartokaapas, kunnes hän vaan pääsisi alkamaan! — Pölkyllä oli vasara…
Mutta eipä se pajaväki varronnutkaan, ja siunaaman aika sen jäljestä oli se hän, joka loikoi maassa pitkällään, silmät säihkyen sinisiä ja keltaisia säkeniä, ja ympärillään sekä päällään niin monta kuin siihen suinkin mahtui; nyt piti häntä pidettämän kiinni ja sitten vankilaan vietämän, — hän oli lyödäkseen asetta käyttänyt!
Hän tunsi jonkun kovan kouran tarttuvan nuttunsa kaulukseen, niin kovan, että ihoakin siinä kauluksen mukana puristukseen meni — tunsi kohoavansa ylös ja samaa vauhtia puoleksi saatettuna, puoleksi nakattuna lennähtävänsä pajan ovesta pihalle.
Se oli Antti Berg, joka oli ponnistanut kaikki voimansa pelastaaksensa hänet toisten käsistä ja joka — vähitellen samaa kouraustaan hellittäen — nyt talutti hänet ulos portista.
Semmoiset ne olivat jäähyväiset pajalle! — —
"Minä sanon teille jotakin", — alkoi Antti Berg, sitten kun melu oli tauonnut; — hän oli kasvoiltaan vieläkin tulipunainen ja puhui kovalla äänellä, takoen rautaa kylmiltään.
"Hullusti on Nikolain käynyt! — Mutta ei se ole hänen syynsä!"
Rauta soi vasaran lyönnistä!
Nikolai ei mennyt kenenkään majaan sinä iltana; siihen hän olikin liian huonossa tilassa ja pahasti pidelty; sitä paitsi hänen vaatteensakin olivat revityt ja raasitut, ja ennen kaikkia muita — hän kammosi nyt ihmisiä, kun vielä kaiken muun lisäksi oli pajastakin pois joutunut!