"Niin, he menivät kihloihin joulun jälkeen; — ja nyt tahtovat he mennä naimisiin, ennenkuin hän jälleen lähtee merille…"
"Vai niin, huomenna on siis häät purjeen tekijän luona!…"
"Ja äiti arveli —"
"Niin, kyllä tulen; — on kai parasta, että tulen niin pian kuin mahdollista?"
Matami seisoi nyt keskellä lattiaa.
"Huh, huh tätä lattiata… jospa sitä ei olisi, niin…" — hän katsoi siihen melkein kuin olisi unohtanut sen.
"— Olisi erinomaista, jos voisitte tulla nyt aamupäivällä, niin että saisimme työskennellä päiväaikaan."
"Minunhan täytyy saada joku hoitamaan pientä tyttöraukkaani, jonka hampaita särkee" — sanoi matami ymmällä. — "Katsokaas, lähteä kesken lattianpesun pienen lapsen luota, kun mies on poissa…"
Hän neuvotteli nähtävästi paremminkin itsensä ja omantuntonsa kanssa kuin Jörginen, ja tyytymättömyyden ilme näkyi hänen kasvoillaan.
— "Voittehan ottaa jonkun sijaanne tänne vain täksi päiväksi, matami
Ellingsen!"