Ryysyistämme paikka paikan perästä jo putoaa. Kansa varttuu, vilja karttuu, kohoaapi koko maa!"
2. Kaupungissa.
Tääll toisella puolen salmen Osa uusi on kaupungin, Vaan vanha on toisella puolen Ja huonehet vanhatkin.
Niin toisella puolen myöskin Uus aate ja aika on, Vaan toisella puolen vanhuus Ja puolue ponneton.
Tääll uudet ja vanhat miehet Ja aikakin vanha ja uus Kahen puolen aatetta riehuu Ja se aate on: kansallisuus.
Se aate on niinkuin salmi, Syvä salmi se taivahinen, Mi rantojen ahtaudesta Mereks aukevi väikkyen.
Ja rannat ne silloin haipuu, Ei esteitä missään näy — Mekin poistumme rantojen lailla, Vaan suurra se aatteemme käy.
Kuin meri se aarteita kantaa Tai taakkansa musertaa, Kuin meri se aarteita antaa Tai vimmassa kaikk upottaa.
IV. Pötsövaaralla.
On Karjalan taivas yllä Ja allamme Karjalan maa, Vaan välillä kumpaisenkin Tääll olla on lumoavaa.