Ja viskatkaa Jo olan taa Tuo pojan puuhkalakki! Ja katsokaa Jo Otavaa Ja miss on miehen takki!
Ja mimmoinen On kirvehen Ja muunkin kalun laita! Ja kyntiköön Tai kiertiköön Sen aura peltomaita!
Jos kirjakaan On vakassaan Te katsokaatte kanssa! Ja nälissään Jos luota tään Sai mennä köyhä kansa!
Jos tavoissans Ja kaiken kanss Viisautta vanhain noutaa. Jos malttaen Hän myötäsen Ja vastasenkin soutaa!
Kas niin! ja nyt Hän pettänyt On koko poika joukon! Vaan palkakseen Hän turvakseen Saa sauvan sekä — loukon!
Morsianta hunnuttaissa.
Kattakaamme kaunosemme, Peittäkäämme pienosemme Alle uutimen utuisen, Haljakan halunalaisen. Alle vaipan valjumaihin,
Sijoihin sumuperihin, Ettei kuulu kullan kenkä, Eikä hiepsi hienohelma, Paista palmikko sorea Meidän impien iloissa, Kassapäitten karkeloissa!
Kattakaamme kaunosemme, Peittäkäämme pienosemme Kunniaksi kuulun sulhon, Sulhon suureksi suloksi, Urohon ututytöksi, Miehen mielitiettyseksi.
Kattakaamme kaunosemme, Peittäkäämme pienosemme Karjan suuren kaitsijaksi, Saajaksi satalukusen, Talon suuren taitajaksi, Kaiken kartanon eloksi!