Jönssi Bengtssoni (Oksenstierna) v. 1457,65,66, Kettili Kaarlssoni (Vaase) v. 1464 ja Erikki Akselssoni (Totti) v. 1466,67 valtakunnan hallitsijoina.
19. Konradi Bitsi.
Kivikirkkoja rakennetaan tämän aikana monet. Tuomiokapitulin jäsenet muutetaan v. 1486 Turussa asumaan. Suomen hiippakunnan Messukirja präntätään v. 1488. Kun Ruotsissa kapina Kuningasta vasten tapahtuu, tavataan pispa Konradi Kristianin puolella. Kaarle Knuutssoni elää köyhänä Raaseporin linnansa. — Venäläiset ovat v. 1463 karanneet Suomeen ja Kuningas Kristiani tullut heitä kaijoittamaan. Venäläiset ovat sittäki hävittäneet Joutsenossa ja muuallaki. Mutta v. 1468 tehdään heidän kanssa uusi sotilakko viideksi vuodeksi. Niitten kuluttua ovat Venäläiset v. 1473 Suomea hävittämässä. Erikki Kaarlssoni Vaase sotii Novgorodilaisia vasten. Erikki Akselssoni Totti saapi Viipurin lahjoitukseksi. Varustaa muurit sen ympäri. Rakentaa Savonlinnan. Saapi v. 1479 apuväkeä Steeni Stuurelta. Käypi Venäjätä hävittämässä. Erikki Akselssonin kuoltua v. 1480 ovat hänen läänitykset Suomessa langenneet veljillensä Iivarille ja Laurille. Steeni Stuure omistaa ne sittä itsellensä. Ruotsalaiset lyövät rauhan Saksan seuran Mestarin Freytagi von Loringhoffin kanssa v. 1488. Papinsaarella uudistetaan liitto Venäjätä vasten. Samana vuonna Venäläisiä Karjalassa. Pispa Konradi kuolee v. 1489.
Steeni Stuure Vanhempi (k. 1503) Ruotsin Riikinhoitajana vuodesta 1471-1497 ja v. 1501.
3. Paavinuskon lakastumisen aika Suomessa (v. 1490-1523, eli 33 vuotta).
Viholliset hävittävät koko Paavinajan koreuden: ensistä Venäläiset, sittä Danskalaiset.
Iivana III Vasileivitsa hallitsee itsevaltiaasti Venäjätä sitte v:n 1462. Valtaa v. 1470 Novgorodin joka pian menettää voimansa.
20. Maunus Niilonpoika Stiernkorssi Särkilahdesta.
On saanut Saksan Keisarilta Pfaltsigreivin arvon. Hänestä lähin eivät sodat Venäjän kanssa ole paljaita rosvoretkejä, niinkuin ennen enimmästi, vaan Venäjän valtiasten ankaroita sotia. Suuri Venäläissota alkaa v. 1490. Koko Suomi, paitsi Turun puolta, tulee hävitetyksi. Sota näyttää seuraavinaki vuosina pitkittäneen, vaikk'ei ole siitä täysinäistä tietoja. Danskan Kuningas käypi liittoon Iivana Vasileivitsan kanssa. V. 1495 hätyyttää Iivana kovasti Suomea. Vasilei Shuskoi. Savonlinnaa ja Viipuria piiritetään. Knuuti Posse linnanhaltijana. Viipurin pamahus. Venäläiset pötkivät pakoon. Steeni Stuure tulee sotalaumalla Suomeen. Vasilei Kossoi sotii voitolla Suomea vasten v. 1496. Steeni Stuure palaa Ruotsiin. Jättää Svantte Stuuren sotajoukon kanssa Suomeen. Svantte Stuure ajaa viholliset maastamme, karkaa Viroon, ottaa Ivangorodin ja palaa Suomeen. Steeni Stuure vuoden lopulla taas Suomessa. Svantte palaa suutuksissa Ruotsiin. Steeni Stuure heti hänen perässä. Steeni menettää valtikkansa ja saapi Danskan Kuninkaalta Johani II:lta Suomen läänitykseksi, josta häneltä kuitenki suurin osa pian otetaan pois. Pispa Maunus Särkilahdesta laittaa Dekaanin viran Tuomiokirkolla ja yhteisen atrioitsemisen Turussa. Kuolee v. 1500.
Johani II (k. 1513). Valittu Ruotsin kuninkaaksi jo 1483, mutta tulee valtaan vasta v:na 1497. Lasketaan Kuningasvirastansa Ruotsissa v. 1501.