Suomalaisia kansoja peittää aikanansa koko Pohjais-Aasian lakeuden. Mitenkä niitten oli laita muitten Aasialaisten kansain suhteen. Mitenkä ne arvattavasti levesivät, joko itäänpäin Amerikaan (e. m. Gröönlannilaiset), eli länteenpäin Euroopaan, elikkä myös jäi heistä joukkoja Siperiaan. Syy heidän eroamiseen. Mitenkä nämät kansat Hunnein, Avarein, Hunkarilaisten ja Suomalaisten nimellä kulkevat kunne kuki Euroopassa, ja mitenkä Lappalaiset ynnä varsinaiset Suomalaiset, jotka asuskelivat pohjaisimpina kaikista, nykyisen Venäjän maan läpi lähenevät nykyisiä asunmaitansa, jättäin Uralitunturin ja Volkajoen seuduille pienempiä lahkokansoja jälellensä.
2. Suomalaisten asettauminen maassansa ja heidän ensimmäiset vaiheet.
Varsinaiset Suomalaiset, joista Lappalaiset alusta pitäin jo näyttävät olleen eroitettuna, jakautuivat kahtehen joukkoon, Hämäläisiin ja Karjalaisiin. Hämäläisten laumaan kuuluivat nykyisen Turun puolessa asuvat Suomalaiset eli Sumit, ja myskin luultavasti Virolaiset alkuperäsin. Karjalaisille näyttävät Permiäläiset ja Kainulaiset (ynnä myöhemmäiset Savolaiset) olleen lähimpiä kansalaisia. Mitenkä nämät nimitetyt kansalahkot asettautuivat. Ketä ennen esivanhempaimme tännetuloa asui Suomen niemellä. Permiäläisten tila.
a) Hämäläiset.
Hämäläiset (Jämit) ynnä Suomalaiset (Sumit) ja heidän ensimmäiset sodat, enimmiten Novgorodin kanssa.
b) Karjalaiset.
Heidän ystävällisyys Venäläisten kanssa ja sodat niitä vasten.
c) Kainulaiset.
Heidän maata kutsuttiin ulkokansoissa Kväänlanniksi. Eriäminen
Karjalaisista ja asettuminen kahdenpuolen Pohjanlahta. Sodat Ruotsia
(ja Norjaa) vasten Karjalaisten kanssa, sittä Karjalaisia vasten
Norjalaisten kanssa. Faravidi. Thuorolfi Kveldulfssoni. Anundi sodittaa
Kainulaisia.
3. Suomalaisten pakanainen usko.