10. Ragvaldi II.
Venäläiset tahtovat saada Karjalata jällensä. Rakentavat Käkisalmen
uudestansa ja uudelle paikalle v. 1310. Ruhtinas Dmitrei
Aleksandrovitsan retki Jämein maahan v. 1311. Ruotsalaiset polttavat
Laatokankaupungin. Karjalaiset tulevat v. 1314 Käkisalmeen ja tappavat
Venäläiset, jotka vuorostansa tulevat ja tappavat siellä olevat
Karjalaiset. Ruotsalaiset hävittävät Laatokkajärven seuduilla v. 1317.
Seuraavana vuonna hävittävät Venäläiset Turun kaupungin (Lyderevin).
Kuusiston vasta rakennettu hovi poltetaan. Ragvaldi kuolee v. 1321.
Maunus Erikssoni (Liehakko, k. 1374). Valittu kolmivuotiassa
Kuninkaaksi v. 1319; samana vuonna Norjassaki. Matti Kättilmundssoni
Siahallitsijana vuoteen 1333.
11. Benediktus.
Ruotsalaiset piirittävät v. 1322 Käkisalmea ja Juri Danilovitsa Viipuria; ehk'eivät tuumat kummankaan puolen menestyneet. Mainittu ruhtinas Juri rakentaa v. 1323 Pähkinälinnan Pähkinäsaarelle. Siellä saapi, 8:na p. Syyskuuta, ensimmäinen rauha Ruotsin ja Venäjän välillä aikaan, jonka kautta Karjala enimmäksi osaksi joutuu Ruotsin alle ja valloittamisen sodat päätyvät. Rajaksi tulee Rajajoki. Rauhan ehdot.
2. Paavinuskon kukoistamisen aika Suomessa (v. 1323-1490, eli 167 vuotta).
Benediktuksen aikana aletaan Suomen maata raivata. Hän rupeaa myös papiston voimaa ja rikkautta varsin kartuttamaan. Narimontti Lithoviasta on v. 1333 saanut Nevajoen ympäristöt allensa. Riitoja rajalla Paavin- ja Greekanuskoisten Karjalaisten välillä. V. 1337 Karjalaiset Venäjätä hävittämässä, ja Novgorodilaiset seuraavana vuonna sitä kostamassa. Sen perästä käyvät Ruotsalaiset ja Venäläiset vuorotellen toistensa maata hävittämässä. Maunus Liehakko estää nämät rajasodat ja uudistaa Novgorodin kanssa Pähkinäsaaren rauhan. Benediktus kuolee v. 1339.
12. Hemminki.
Pyytää lyödä, minkä voipi, papiston ja kirkon alle. Edesauttaa loistavaisuutta jumalanpalveluksessa. Viipurilaiset menevät v. 1343 Viron talonpoikia auttamaan. Ruotsalaiset asukkaat Pohjanmaalla saavat v. 1348 luvan käydä kappaa koko Pohjanmaan rantamailla. Samana vuonna lähtee Kuningas Maunus Venäjätä Paavinuskoon käännyttämään. Kastaa Issorilaisia uskoonsa. Ottaa Pähkinälinnan, jonka Venäläiset seuraavana vuonna saavat ryntämällä takasin. Novgorodilaiset käyvät v. 1351 Viipurissa, hävittävät maata. Maunus kulkee Viroon. Lahjoittaa Porvon pitäjän, Pernon ja Sipoon kanssa, Paadisten luostarille. Tekee 23:ksi vuodeksi rauhan Dorpatissa (Tartolinnassa) v. 1351. Kauhia rutto hävittää maata (Suuri kuolema). Bengti Algotssoni, jolla Suomi on ollut läänityksenä ja tullut häneltä kovasti rasitetuksi, menettäa sen veromaansa. Kuningas Erikki, Maunuksen poika, panee Niilo Thuuressoni Bjelken hallitusmieheksi maahamme. Kuningas Hookani antaa v. 1362 Suomelle saman oikeuden Kuningasvaaleissa, kun muillaki Ruotsin maanosilla on ollut. Tästä seurasi yhtäläinen oikeus Riikin kokouksissa, ja on se Suomen ensimmäiseksi perustuslaiksi luettava. Albrekti Meklenburista piirittää Turun kaupungin ja saapi Niilo Thuuressonin ynnä pispa Hemmingin puolellensa. Pispa saapi siitä moninaisia etuja. Ulvilalle (Porille) annetaan v. 1365 kaupunkioikeus. Hemminki kuolee v. 1365.
Maunus Erikssonin vanhin poika, Herttua Erikki, ottaa väkisellä v. 1350 kruunun isältänsä. Kuolee v. 1359. Toinen poika Hookani, Kuningas Norjassa, tulee v. 1362 Ruotsissakivalituksi. Lasketaan isänsä kanssa v. 1363 pois vallasta.