13. Pennsylvanian hiilimailla. Tamaquassa. — Luonnon helmassa. — Henry ja Benjamin Kline. — "Toinen Paganini." — Bostonissa. — Jatkuvia maanmittaustöitä, — Filadelfiassa.
14. Viimeiset vuodet Ameriikassa. Tohtori Enderlinin perheessä
New-Yorkissa. — Myy maitopatenttinsa. — Kesänvietto George-järvellä.
— "The Geology of Pennsylvania." — Asettuu Pottsvilleen. —
Naimapuuhia. — Aarniometsissä. — Saa kutsun palata Suomeen. —
Loppuvaikutus Ameriikasta.
15. Kotia kohti. Uudelleen Atlantin yli. — Uuden ajan airueita.
— Saapuu Düsseldorfiin ja tapaa sisarensa. — Uutisia Suomesta.
— Huviretki Sveitsiin. — Asettuu Gööteporiin. — Hedlund, Rydberg ja
Meijerberg. — Tapaa Cygnæuksen. — Kysymys Cygnæuksen siirtymisestä
Ruotsiin. — Kirjoittaa kirjasen "Valokaasusta ja sen käyttämisestä".
— Keksintö kaasun käyttämisestä keittiöissä. — Armohakemus. — Tulo
Turkuun. — Helsingissä. — Tapaa äitinsä Uuraassa. — "Itkin kuin
pieni lapsi." — Vanha koti Lappeenrannassa. — Tanssiaiset.
16. Isänmaata palvelemassa. Herännyt Suomi, — Kiireisen työn aika. — Opettajana Saelanin reaalikoulussa. — Jäsenenä komiteassa "Suomen hyväksi." — Helsingin uusi kaasulaitos. — Matka Lappiin. — Mietteitä kansan valistamisesta. — Kuvitettua lukemista kansalle. — "Tervanpoltosta Suomessa." — Käynti Lontoon maailmannäyttelyssä 1862, — "Miksi on maamme niin köyhä?" — jäsenenä kansakoulukomiteassa v. 1862. — Vastalause ja arvostelua harhaan joutuneesta sivistyssuunnasta maassamme. — Rahapajan perustaminen. — Suomen pankin setelit.
17. Teos, joka ei valmistunut. Miksi ei teoksesta mitään tullut? — "Streng ist Kühle, doch die Pflicht ist strenger." — Filosoofinen käsikirjoitus-kokoelma. — Teoksen ohjelma. — Kirje Viktor Rydbergille. — "Sinne se meni.".
18. Mietteitä uskonnosta ja siveys-opista. Uskonnon synty. — Uskonto ja Siveellisyys. — Onnellisuuden oppi. — Sielun kuolemattomuus. — Siveys-oppi ja sen sovittaminen oinaan elämään.
19. Mietteitä kansallisuuskysymyksestä. Patriotismi ei ole ehdoton siveellinen aate. — Kansallisuusaate vielä vähemmin, — Kirjeenvaihtoa Viktor Rydbergin kanssa. — Kansallisuusaate voi johtaa heikomman sortoon. — Katkoff oli hegeliläinen. — Mietteitä kieliriidasta. — Valta ei ole oikeutta. — Polemiikkia Z. Topeliusta vastaan. — "Sijaa aatteille." — Hengen jalous. Loppu.
Esipuhe.
Tämä teos on tarina miehestä, jonka koko elämä oli aatteille omistettu, pyhitetty alinomaiselle pyrkimiselle oikeuteen ja totuuteen. Se on selonteko siitä, miten tämä mies — August Fredrik Soldan oli hänen nimensä — kaikissa vaiheissaan ja vastuksissaan, kaikissa taisteluissaan, kärsimyksissään ja kiusauksissaan koetti pitää puhtaiden periaatteiden lippua levällään ja puristaa sen tankoa rintaansa vasten vaikeimmissakin vastatuulissa.
Hän kuoli helmikuun 5 p:nä 1885.