Alan tämän kuvauksen hänen elämästään mainitsemalla hänen kuolinpäivänsä siksi, että hän eläessään lienee ollut suurelle osalle silloista sukupolvea yhtä tuntematon kuin hän oli minullekin. Vasta risti hänen nimensä päällä sanomalehtien muistokirjoituksissa saattoi tämän nimen silmieni eteen. Vasta nuo muistosanat luettuani selvisi minulle, että oli mennyt manalle mies, joka tavallaan oli ollut merkillisimpiä maassamme. Selvisi hetkeksi ja unohtui taas, unohtui minulta ja arvatenkin suurimmalta osalta niitä, jotka hät'hätää olivat sanomalehtensä lukeneet ja heittäneet sen pois.
Sattuma on tehnyt, että tämän miehen nimi myöhemmin tuli kaikumaan korvissani; että hänen elämänsä vaiheet ja hänen elämänsä työt herättivät uteliaisuuttani ja että minä niihin tutustumalla sain luoduksi itselleni yhä selvemmän ja tarkkapiirteisemmän kuvan hänen luonteestaan kaikkine ominaisuuksineen ja omituisuuksineen. Kun mies elää aikansa mukana niin monipuolisesti kuin Aug. F. Soldan teki, on hänen elämänsä myöskin heijastusta ajan elämästä, tehden sen kuvaamisen siten kahta huvittavammaksi.
Soldanin elämänvaiheet olivat suomalaisen miehen vaiheiksi harvinaisen kirjavat, hänen lahjansa tavallista suuremmat, hänen harrastuksensa mitä monipuolisimmat. Hän oli sotilas, kemisti, taiteilija, keksintöjen tekijä, teknikko, virkamies ja ennen kaikkia filosoofi. Hän oli saanut kasvatuksensa Haminan kadettikoulussa, vietti vuosia insinööriupseerina Venäjällä, sai valtiolta matkarahan valmistuakseen kemian professoriksi sota-akatemiassa, antautui innolla tähän tiedemiehen työhön Giessenissä Saksassa, heitti yhtäkkiä kaikki ja matkusti vallankumoukseen Pariisiin v. 1848. Tahtomatta ja voimatta palata enää Venäjälle, päätyi hän, harhailtuaan pakolaisena Norjassa ja Ruotsissa, Ameriikkaan, jossa oli opettajana, maanmittarina ja insinöörinä, ja teki siellä erään tärkeän keksinnönkin. Saatuaan v. 1859 luvan palata Suomeen otti hän vilkkaasti osaa siihen aikaan heränneihin isänmaallisiin harrastuksiin kotimaassaan, perusti ja rakensi rahapajan ja oli sen ensimmäinen johtaja. "Filosoofi Soldan", jolla nimellä häntä silloin tällöin on nähty mainittavan, jätti jälkeensä vielä tavattoman runsaan kokoelman filosoofisia käsikirjoituksia.
Hänen ulkonaiset vaiheensa ja toimensa, niin merkilliset kuin ovatkin, eivät kuitenkaan ole yksin vaikuttaneet siihen, että olen ryhtynyt hänen elämän-tarinansa esittämiseen. Viehättävintä, jännittävintä ja opettavinta ovat hänen elämässään sen sisälliset taistelut ja kärsimykset, hänen sisäinen eetillinen kehityksensä, hänen harrastustensa puhtaus ja vilpittömyys, hänen pyrkimisensä totuuden omistamiseen ja sen sovittamiseen omaan elämään. Semmoisena kuin olen oppinut hänet tuntemaan kirjeistä, päiväkirjoista, muistoonpanoista ja filosoofisista käsikirjoituksista, seisoo hän edessäni kuin perikuvana kansallisen luonteemme parhaista ominaisuuksista, jotka niin moninaisesti esiintyivät henkisen suuruutemme ajan etevimmissä miehissä.
Eihän hän tosin ollut mikään suuri mies, jos häntä töittensä näkyvien tuloksien vaa'alla punnitaan. Mutta jos miestä mitataan myöskin sen mukaan, mihin hän pyrkii, mitä hän tahtoo saada aikaan, niin on Soldaninkin paikka merkkimiestemme kuvastossa varma.
Tämä hänen elämäkertansa on siis tavallaan hänen hyvän tahtonsa historia ja on se tässä esitetty sillä vakaumuksella, että tällaiset hyvän tahdon miehet, jahka heidän tarkoituksensa kerran tulevat tunnetuiksi, voivat viedä maatansa ja kansaansa eteenpäin yhtä paljon tai ainakin mitata sille sen tulevaisuuden tietä yhtä selvästi kuin nekin, joiden on ollut onni suotuisissa oloissa luoda näkyvämpiä tuloksia elämänsä työllä.
1.
Haminan kadettikoulussa.
Soldanien ja Lukanderien suku. — Ulrika Soldan. — Pappi Erik Lukander venäläisten vankina. — Saelanin koulussa. — Kadettikoulu. — Halu antautua taiteilijaksi. — Uusi päällikkö. — Tutkinnot.
Soldanien suku on vanhaa laajaa karjalaista perua.