Tämä harrastus se tuli Suomeenkin palattua hänen elämänsä sisimmäksi tarkoitukseksi. Mutta yhtä vähän kuin sen tarkoituksen saavuttaminen oli hänelle ennen onnistunut, onnistui se hänelle nytkään. Selville hän kyllä pääsi suuresta kysymyksestään, löysi vihdoin sen lähteen, jonka pinnalla totuus kuvastui ja jonka pohjalta elämänvesi pulppusi, mutta kun hänen piti ryhtyä sitä muille kantamaan, pettivät voimat, herposi malja kädestä ja uupuneena vaipui hän sen ääreen, saamatta tuskin huudetuksi, missä se oli etsittävissä. Ja ne olivat taaskin etupäässä ulkonaiset asianhaarat, jotka tulivat häiriten väliin.
Ensimmäiset vuodet kotimaassa kuluivat tuiki tarkkaan etupäässä rahapajan perustamispuuhiin. Epäilemättä oli tyydytys tämän samoinkuin muidenkin isänmaallisten tehtäväin täyttämisestä omansa viihdyttämään kaipausta filosofiaan. Mutta jo vuonna 1865, kun valmistuspuuhat olivat suoritetut eikä alkuunpanon innostavaa toimintaa enää tarvittu, alkoivat säännölliset ja koneelliset virkatehtävät taakkana painaa. Kesäkuussa 1865 kirjoittaa Soldan Hedlundille: "Minulla on työssä 35 henkeä ja sinä ymmärrät, ett'en saa levätä montakaan tuntia päivässä. Ikävää, että tämä toimi, vaikka se on näennäisesti hyvinkin kirjava, kuitenkin on hyvin yksitoikkoinen ja yksipuolinen. Olen muuttunut n.s. leimauskoneeksi" — rahan tekijäksi hän, joka ei mitään niin halveksinut kuin rahaa. — Ja eräässä muistiinpanossa, jossa valittaa sitä, ett'ei hänen filosofiastaan mitään valmista tullut, sanoo hän itseään lantiksi, josta ei koskaan talariksi ollut. Kun rahapajan työt tasaantuivat ja alkoivat mennä hiljaisempaa menoaan, näyttää hän muutamien vuosien kuluessa saaneen jotenkin paljon aikaan. Paksut nidokset omia mietteitä ja varsinkin muistiinpanoja filosoofisten kirjailijain teoksista todistavat, että hän vv. 1866-69 oli ahkerassa henkisessä työssä. Vaikeat sairauden kohtaukset kuitenkin sittemmin tuon tuostakin keskeyttivät tätäkin työtä. Kun hän taas tointui sen verran, että varsinaisilta virkatoimilta olisi voinut riittää aikaa filosofiaan, tuli este taas rahasetelien muodossa väliin. Vuodet 1873-76 hukkuivat niiden synnyttämiin puuhiin.
Alussa näyttää häntä kylläkin miellyttäneen tämä toimi, jossa hänen taiteellinenkin halunsa sai hiukan tyydytystä, mutta vähitellen se muuttui rasitukseksi. Tammikuussa 1876 kirjoittaa Soldan Köpenhaminasta: "Köyhälle kansalle köyhässä maassa ei sitä näy sallittavan, työskentelemistä myöskin sisään päin, vaan täytyy täällä leipäkullan vuoksi elää, kunnes kaatuu. Minulle tuottaa se usein todellista kärsimystä, että minun pitää, pää ja sydän täynnä etiikkaa, istuutua kirjoittamaan ikäviä ja pitkiä kirjeitä juonitteleville liikemiehille."
"Streng ist Kühle,
Doch die Pflicht ist strenger."
Että hän tavattomalla tarmollaan kuitenkin koetti tehdä mitä suinkin voi ja että hän sittenkin sai niin paljon aikaan, siitä ovat hänen käsikirjoituksensa mitä selvimpänä todistuksena. Joskin nämä käsikirjoitukset ovat järjestämättömiä ja keskentekoisia, sisältävät ne kuitenkin semmoisen määrän jo loppuun suoritettua henkistä työtä, että sitä tekisi mieli uskomaan hänen päätyökseen eikä vaan lyhyiden lepohetkien tai unettomain öiden tulokseksi.
Soldanin filosoofinen käsikirjoituskokoelma käsittää ensiksikin 125 pienempää tai suurempaa taskukirjaa, joihin hän virastossa ja matkoilla ollessaan kirjoitti lyhyemmin tai pitemmin saamansa aatteet. Nämä taskukirjat muuttuivat hänen rakkaimmiksi ystävikseen ja olivat hänen ainoa seuransa vuosikausien kuluessa. Sillä kun hän oli kodin perustanut ja saanut itselleen oman pesänsä, ei hän siitä paljon liikkunut, ei hakenut seuraa eikä etsinyt ystäviä. Hän oli, kertoo Hedlund, "laittanut itselleen työhuoneeseensa melkein suljetun paikan, kirjoituspöytä edessään ja kirjahyllyt ympärillä — ulospäin oli suuria häkkiä kanarjalintuineen — ja siinä istui hän kuin keskiajan erakkomunkki" — istui ja kirjoitti suuriin foliokirjoihin joko referaatteja filosoofisista teoksista tai myöskin niin kutsutuita omiaan, jotka osaksi ovat laajennuksia taskukirja-muistiinpanoista. Näitä folionidoksia on 18 kappaletta, joista useampi sisältää noin pari sataa sivua. Lopuksi on olemassa liki kolmekymmentä kvarttinidosta, jotka sisältävät osaksi referaatteja, osaksi taskukirjoista puhtaaksi-kirjoitettuja mietteitä.
Kaikesta, minkä hän pani paperille sekä otteina toisten ajatuksista että ominaan, valmisti hän tarkan aakkosellisen nimi- ja asialuettelon. Mainittakoon tässä vaan hänen omistaan muutamia päärubriikkeja: Siveellisistä ja käytöllisistä aatteista. — Etiikasta. — Totuudesta. — Lainmukaisuudesta ja mekanismista. — Uskontokysymyksiä. — Yleistä filosofiaa. — Yleistä psykologiaa. — Tajunnasta. — Vapaudesta. — Kansallisuudesta.
Kokoontuneet ainekset ovat siis verrattain hyvin järjestetyt ja olisivat ne helposti kokonaisuudeksi koottavissa sen, joka tahtoisi ottaa tuon vaivakseen. Ainakin olisi niiden avulla saatavissa valaiseva esitys siitä, mitä Soldan ajatteli, mikä oli hänen filosoofinen kantansa ja miten hän aikain kuluessa oli tämän kantansa, lopullisen ja järkähtämättömän maailmankatsantonsa saavuttanut. Se olisi filosoofista vakaumusta hakevan psykologiaa, palanen filosofian sisäistä historiaa, meille sitä läheisempää, kun se johtaa pois siitä filosoofisesta kannasta, joka meillä lähes puolen vuosisataa oli kaiken ajattelemisen ja tästä ajattelemisesta johtuvan kansallisen kehityksen pohjana — pois vanhoista Hegeliläis-Snellmannilaisista ihanteista uusiin Herbartilais-Soldanisiin.
Soldanin filosoofisen pesän selvittämistä helpoittaisivat vielä ne programmit joita hän laati aikomaansa suurta teosta ja sen eri osia varten. Tämä teos alkoi häämöttää hänelle jo Ruotsissa ja näyttää yhä selvinneen Ameriikassa. V. 1869 sanoo hän olevansa niin selvillä lempiaatteistaan, ett'ei olisi muuta jälellä kuin niiden kokoaminen ja järjestäminen.
"Minä tahtoisin kirjoittaa teoksen, kooltaan kohtalaisen ja käsittelemiltään aiheilta niin intressantin, että se luettaisiin. Sen tulisi siis olla helppotajuisen sen sanan paremmassa merkityksessä. Se lepäisi kauttaaltaan tieteellisellä pohjalla siten, että siinä olisi hyväksi käytetty tulokset uudemmista tutkimuksista luonnontieteissä, kielitieteessä, psykologiassa, etnologiassa j.n.e."