Kirjoituksessa sanotaan:
"Hallitus julisti kylmäverisesti sodan työtätekevää luokkaa vastaan. Ja nyt se on täydessä käynnissä. Hallituksen murhajoukot liikehtivät teurastustöissään, repivät valtion rautateitä ja räjäyttelevät rautatiesiltoja rikki, tuhoavat näin yhteiskunnan kallista omaisuutta ja tahtovat täten nälällä tappaa kansalaisemme, koettaessaan liikenteen keskeyttämisellä estää elintarpeitten kuljetuksen paikasta toiseen."
"Kun maan hallitus on täten kamalalla, rikollisella ja ennenkuulumattomalla toiminnallaan johtanut nuoren tasavaltamme ja kansamme vapauden ja elämän vaaranalaiseksi, kun se on erikoisesti ryhtynyt hyökkäämään työtätekevää luokkaa vastaan, on hallitus nostattanut toiminnallaan järjestyneenkin työväestön jalkeilleen, pakottanut sen nousemaan ja suojelemaan kalleimpia oikeuksiaan ja elämäänsä. Sunnuntain kuluessa työväestön keskusjärjestöjen viestit vierivätkin yli maan, joissa kehoitettiin järjestynyttä työväkeä kokoamaan voimaansa, voidakseen ryhtyä puolustaumaan roistomaisen hallituksen raakoja ja raivokkaita hyökkäyksiä vastaan. Ja nopeasti onkin työväestö voimansa mobilisoinut. Ilahuttavan yksimielisinä seisovat työväestön joukot hallituksen verihurttia vastaan valmiina oikeuksiensa puolesta taistelemaan. Työväestöön ei ole voinut vaikuttaa porvarillisten sanomalehtien ja agitaattorien vimmatut saarnat ja puheet, joilla he ovat koettaneet halventaa ja häväistä työväestöä ja työväenliikettä. Eivät ole tehneet vaikutustaan ne intohimojen loihtimiset, joita on koetettu nostaa ahdasmielisen 'isänmaan' alttarille kaikilla keinoilla, lahjomisilla ja hajotuslehtien perustamisilla. Tyyneinä olemme jaksaneet kestää häväistykset, rauhallisina seisoa keskellä porvariston kansallisten, juoppohulluutta muistuttavien mässäysten keskellä. Sillä me tiedämme, minkälainen se teidän isänmaa meille on. Me tiedämme, että teidän isänmaa on meille kurjuuden pesä, vankila ja metsästysmaa, jossa me olemme ja elämme kuin ahdistetut metsänotukset, ja joissa monella meistä ei ole kiveä, jolle saisi päänsä lepoon kallistaa."
"Työmiehen sydämeen ja päähän on juurtunut ja kasvanut sosialismi. Ei viekkaudella, saivartelevilla todistuksilla eikä väkivallalla, ei makasiinikivääreillä ja pommeilla eikä joukkoteurastuksilla sitä voida hävittää. Jokaisella työläisellä on sisässään, tietäen tai tietämättään, sosialismin itu. Vainot sosialistisia järjestöjämme vastaan meitä elähyttävät, lisääntynyt vaara terästää rohkeuttamme. Hallitus ja porvaristo saakin nyt nähdä, että heidän lahtarikaartinsa ja murha-aseensa eivät meitä pelota. Sillä meitä elähyttää ylevä ja jalo aatteemme. Ja se, jota tietoisuus omista oikeuksistaan elähyttää, ei pelkää. Me käymme vakaumuksemme määräämää tietä yhä ja aina eteenpäin, vaikkapa tiemme sullottaisiin ruumiita täyteen. Ja nyt kun hallitus on ryhtynyt meitä vastaan hyökkäämään, käymme yhä rohkeammin rinnoin puolustamaan ihmisoikeuksiamme, kansamme onnea, vapautta ja rauhaa, jotka kaikki aikoi kansaansa pettänyt hallitus tuhota ja riistää."
Kun tämä vallankaappaus kerran on päättynyt, on heille ja meille opettavaa nähdä, miten heidän onnistui puolustaa "nuorta tasavaltaa" ja "kansamme oikeuksia ja onnea ja elämää" — mitä näistä kaikista on jälellä, kun nämä rivit pääsevät julkisuuteen.
*
"Työmiehen tietoja".
"Työmies" väittää, että "lahtarit" ovat salakavalasti ammuskelleet Fennian, Kämpin, Ateneumin, Vaasan pankin sekä useista Esplanaadin ja Aleksanterinkatujen varsilla olevista talojen ikkunoista, kellareista ja ullakoilta. — Se on tietysti kaikki mielikuvitusta tai provokatsionia.
"Työmies" ilmoittaa suurella tyydytyksellä, että rahapaja on vallattu ilman minkäänlaista vastustusta lahtarien puolelta. — Jopahan ne nyt jäivät siihen teurastajiaan odottamaan. Saa nähdä, mitä sepät nyt aikovat ruveta takomaan.
Siveellisellä kauhulla kertoo "Työmies" sellaisista "roistontöistä" kuin että erästä Turkuun menevää sotilasjunaa on ammuttu ja että Hillosensalmen rautatiesiltaa on yritetty räjähyttää, joka on valtion omaisuuden katalaa hävittämistä. Meidän pitäisi tietysti antaa heidän juniensa kulkea rauhassa ja ehkä mennä itse näyttämään "valkoista" lippua merkiksi, että rata heidän sotilasjunilleen on selvä.