Ja vielä kerran: vallankumous ei siis ollut itsepuolustusta, vaan hyökkäystä erikoisen tarkoituksen saavuttamiseksi.
*
Ursin ja koulupojat.
Turun "Sosialisti" kertoo, että "kun toveri, tohtori Ursin meni opetustunnilleen sikäläisessä suomalaisessa klassillisessa lyseossa, poistuivat oppilaat mielenosoituksellisesti luokalta. Toisella tunnilla saapuivat he luokalle, mutta 'herraskaisten häpeämättömyyttä osoittavalla röyhkeydellä huusivat tohtori Ursinin alas'." Teko on lehden mielestä häpeällinen ja siveellisesti pöyristyttävä. "Harmaahapsista kunnon miestä ovat kohdelleet kuin alhaisen rikoksen tehnyttä. Miestä, joka aatteelleen uskollisena on koko elämänsä ahertanut kansansa onnellisempi tulevaisuus päämääränään. Koko valistunut Eurooppa luo kunnioittaen katseensa tähän samaan mieheen — vähätietoiset, röyhkeät herraspojat ajavat hänet täältä pois omasta työhuoneestaan."
Valistunut Eurooppa ei tuota kunnioittavaa katsetta luodessaan tiedä, mitä Turun pojat tiesivät harmaahapsisen viimeaikaisesta toiminnasta kansansa onneksi.
*
"Svinhufvudin rintama."
Tällä kauniilla nimellä kunnioittaa eräs kirjoittaja tämän päivän "Työmiehessä" sitä passiivista vastarintaa, johon on ryhdytty ja joka viimeksi on ilmennyt siinä, että työnantajat, kauppiaat y.m. lakon päätyttyä eivät ole panneet töitä käyntiin. Nähtävästi on tämä vastarinta vallankumouksellisille tullut suurena yllätyksenä. Hän koettaa uskotella, että vastarinta ei tule onnistumaan ja että rintama pian murtuu. Työnantajat yrittävät kyllä nyt "äkäpäissään suunnitella muka samaa keinoa, kuin mitä me olemme käyttäneet, yrittävät pakottaa työväestöä luopumaan vaatimuksistaan. Mutta se on mahdotonta. Suurlakkokeinon käyttäminen on mahdollinen ainoastaan työväenluokalle siksi, että se pitää liikkeellä koko yhteiskunnan monimutkaisen koneiston. Riistäjät eivät voi tuntea mitään vastaavaa keinoa."
Kirjoittaja kyllä myöntää, että työnantajain menettely synnyttää sekasortoa. Mutta kun hallitusnyörejä nyt hoitelevat työväen luottamusta nauttivat miehet ja kun niiden takana seisoo yksimielisenä kansan suuri enemmistö, niin työnantajain jäykät niskat kyllä pian nujerretaan. Se tapahtuu siten, että tärkeimpiä teollisuuslaitoksia tullaan ottamaan yhteiskunnan huostaan. Olisihan tässä oikeastaan jo "työnnyttävä" yhteiskunnalliseen vallankumoukseen kokonaisuudessaankin, jos vain Keski-Euroopan maissa se vallankumous olisi suoritettu. Mutta pian se kuitenkin tapahtuu, "jotakuinkin lähiaikoina".
Näin siellä haaveillaan, uskotaan ja uskotellaan. Svinhufvudin rintama samaan aikaan vain lujittumistaan lujittuu. On turvallista keskellä kuulasadettakin laskeutua levolle sen taa sillä iltayötoivotuksella, että kestäköön yhtä hyvin Mannerheiminkin rintama.