Veti Pulkkinen kuitenkin reen liiteriin, ja sen tehtyään meni hän vielä tallissa käymään.
—Meneeköhän tuo tuommoinen meno käräjittä? arveli renki.
—Ei mene käräjittä … hulluja olisivat herrat, jos heittäisivät…
—Vaan eihän koira koiran hännälle polje…
—Vaikka kohta…
—Käypiköhän pahastikin?
—Siitä on satain markkain sakot, saattaa olla tuhansienkin, istuvan oikeuden haukkumisesta … hyvässä lykyssä västinkiäkin…
—Hyhhyy! vihelsi renki.
III.
Lautamies oli ajanut pihaan eikä näkynyt pitävän erikoista kiirettä sisääntulollaan. Sitoi viivytellen hevosensa portin pieleen, kaivoi heinätukon seviltä ja heitti sen eteen, levitti loimen selkään ja lähti sitten verkalleen tulemaan pihan yli. Se oli herättänyt herrassa epäilystä, ja levotonna oli hän kävellyt lattiata edestakaisin, aina vähän väliä seisahtuen ikkunasta katsomaan.