Kaisalta pääsi itku. Mutta Juha tiuskaisi hänelle:
—Mene toimittamaan syömistä!
Samassa hän jo itse nilkuttaa ruokahuoneeseen, saa sieltä käteensä lampaansorkan ja palan leipää ja rientää niiden kanssa tupaan.
—Syöhän nyt, sinulla mahtaa olla nälkä.
—Menisin mieluummin levolle.
—Levolle … kyllä, kyllä … mutta minkätähden se ei tuo sitä voita … eikä maitoa…?
Kaisa oli panemassa voita lautaselle ruokahuoneessa.
—Niin, niin, se on hyvä, ja maitoa kanssa
Juha rupesi ottamaan maitopyttyä hyllyltä.
—Elkää sitä, lypsetään tuoretta … missä on rainta?