—Niin juuri, sitä minäkin tarkoitin!
—Perustamme lukuseuran … panemme toimeen lukuiltamia!
—»Seuroja» meidän suuressa tuvassa. Kun Helanderissa luetaan postillaa, niin meillä luetaan Kalevalaa sunnuntai-iltoina!—Se on mainiota!
—Ei suuressa tuvassa, vaan vanhassa pirtissä, Kaarina!
—Juuri siellä—ja sinä soitat kannelta, Naimi! Mutta Risto ei ollut ottanut osaa innostukseen…
—En usko siihen liioin, tuohon Anteron aatteeseen.
Kaikki kävivät hänen kimppuunsa…
—Mikset, mikset usko?
—Antero koetti jo tyrkyttää Kalevalaa ja Kanteletarta Rajavaarallakin, mutta huonolla menestyksellä. Se on haavetta. Ei menneisyyttä saada takaisin eikä kansan tulevaisuutta runoudelle rakenneta.
—Saamme huomenna kuulla, mitä Snellman sanoo Anteron aatteesta.