—Tämä on kuitenkin tavallaan meteorologista observatsionia, ja siinä tarvitaan…
—Hyvät herrat! kuului samassa laivanomistajan ääni ja kilinä maljan laitaan.—Hyvät herrat ja arvoisat naiset! Tässä ei tarvita, mutta tässä tarjotaan! Suokaa anteeksi, että keskeytin! Mutta olkaa hyvät ja ottakaa klasit! Juodaan malja! Juodaan sen malja, että laivakulun taas saattaa sanoa alkaneen ja että me täällä Lapin porstuassa … olemme tulleet saatetuiksi … saatetuiksi muun maailman … suuren maailman … yhteyteen … hm … mikä ei tapahdu kuin yksi kerta ihmis- … hm … yksi kerta vuodessa … minä en ole mikään kaunopuhuja, mutta minä pyytäisin, että joisimme … että tyhjentäisimme klasin eli maljan … eläköön kapteeni Fellman … hurraa!
Maijat tyhjennettiin, kapteenin kanssa kilistettiin, ja kolminkertainen »hurraa» huudettiin.
Kuului se hurraa alhaalta salongista ylös laivasillallekin ihmisjoukkoon, ja siellä sanottiin, että »hyvinpä ne nyt rupesivat herrat yhteen ääneen huutamaan».
—Tottapa se heistä sillä lailla paraiten passaa…
—Ne on ne herrat…
—Niin poikia … no jo ne on koko poikia…
—Kun ottaisivat meidätkin siihen yhteen iloonsa…
—Vaan ottaakos ne…
—Mennään pyrkimään joukkoon, ehdotteli äskeinen kisälli.