--Mamma! kuului Helgan moittiva ääni.
--Oletko sinä hullu! hönkäisi ukki pöydän päästä, jossa kyynärpäittensä varassa viruen oli härppinyt viinakahviaan.--Joko sinä nyt alat antaa perään sinäkin! Mitä se raato rahalla tekee? Ei se tarvitse sitä taivaassa eikä helvetissäkään, jos on joutunut sinne. Suursaaren juoppo pappi sanoi minulle kerran, että taivaassa ei tarvitse rahaa, koska siellä saa kaikki ilmaiseksi, mutta rahalla ei mitään, ja helvetissä on niin helvetin paljon rahaa, ettei siellä rahalla ole mitään arvoa.
--Pappa....
--Ukki....
--Ja jos te taas sitä pelkäätte, että kuollut kummittelee, kun sitä on nyitty eikö ole saatettu siunattuun maahan, niin siihen asiaan minä sanon, että se on turha pelko. Ei ne maissa kummittele, jotka meressä ajelehtii. Nehän ne kummittelevat, jotka maihin haudataan. Kirkkomaistahan enimmät aaveet lähtevät liikkeelle. Kiitä, Kalle, onneasi, ettet vetänyt raatoa rannalle.
--Anna nyt olla, pappa.
--Ka, mitä? Eikö se ole oikeata asiaa? Saattaahan sen sitäpaitse siunata mereenkin, tämänkin, koska kerran laivoistakin luetaan hauta mereen. Haetaan heti paikalla pappi, niin se on sillä tehty. Haetaan pappi ja pidetään rahat.
Söderling innostui heti siilien.
--Se ei olisi ehkä hullumpaa. Mitä sinä, Helga, siihen sanot? Hauta kuin hauta, siunattu mikä siunattu. Vaan mahtaisikohan meidän pastori tulla?
--Suursaaren juoppo pappi kyllä tulee, se lukee vaikka turkkilaisen haudan.