--Minä sytytän.
Äiti riensi tekemään tulta pieneen rautakaminaan, joka oli muurattu nurkkaan.
--Mitä sinä siinä luet?
--Uusi Testamentti tämä on, sanoi Helga, jatkaen lukuaan.
--Etkö lukisi ääneen?
--En minä luule, että te olette sillä mielellä, että voitte kuunnella jumalansanaa.
--Elä sinä nyt välitä siitä äskeisestä. Ei ukki selvänä ajattele, niinkuin se päissään puhuu. Eläkä välitä siitäkään, mitä minä....
Helga pisti kuivan hajuheinän merkiksi kirjaan, sulki sen hitaasti ja siirsi syrjään.
--On niin kauheata, kun meillä melkein pilkataan jumalaa. Eiväthän pahimmat pakanatkaan toki sillä tavalla....
--Kyllä se sen katuu, kun selviää.