Paukautan sen heille sittenkin!
Hän kaatoi viiteen kuppiin: Söderlingille, ukille, Hannalle, Helgalle ja Kallelle ... siinä ne olivat kupit rivissä kuin pääskynpojat orrella.
--Käy, Hanna, kutsu miehet kahville.
Söderling ja Kalle istuivat kala-aitan edessä, koukkuja täyttämässä. Söderlingska näki Söderlingin nousevan ja lähtevän. Kalle ei tullut. Hanna näytti kuin tiuskaisevan hänelle jotain, nakkasi sitten niskojaan ja pyörähti pois.
Ukki tuli porstuan takaa kammaristaan, kohmeloisena ja viluisena, ja kävi, käsi vapisten, kuppinsa kimppuun.
--Ota Helgakin, ennenkuin jäähtyy.
--Kiitos, mutta ei minulle nyt maita.
--Eikö sinulle kelpaa kahvi? Onko sinulla paha elämä?
--Ei se minulle nyt maita. Jos annatte minulle sen sijaan maitoa vähän.
--Hanna, siinä on sinun kuppisi.... Miksei Kalle tule?