PANU Elä päästä häntä sinne!—Salpaa ovet sisältä!—Vie sana toisiinkin taloihin!—Taipaleelle hänet yön selkään ajamme—
ILPO
Entäs sitten?
PANU
Eksyy—hankiin hukkuu—
ILPO
No niin, nyt on ennallaan—jo loi Panu lumonsa!
PANU
Joudu—riennä! (ILPO menee.)
MARTINUS OLAI, matkatamineissa, papin kauhtana ja kaulus harmaan
sarkatakin päällä, poronnahkakengät jalassa, esiintyy varmasti,
melkein käskevästi. REITA, kannel kainalossa. JORMA, EMÄNTÄ,
JOUKO, ILPOTAR, HELUNA y.m. kansaa, joista osa tulee sisään,
osa jää porstuaan.
OLAI
Et tullut minua kuulemaan, Panu.
PANU (istuu syrjin)
Tiesin loruiksi luotehesi. Nyt sen muutkin tietävät.
OLAI Jos tulit minua kuulemaan etkä puheitani piillyt, niin sait tietää, mitä heimollesi haastoin. Selitin heille, mikä on ero heidän haltijainsa ja minun Jumalani välillä. Eivät ole tähän saakka ainoasta oikeasta Jumalasta mitään tienneet. Nyt hänet jo tuntevat ja pian omaksensa ottavat.
PANU
Ei heistä kukaan sinun jumalaasi omista. Ovat omamme paremmat. Ei
Panujen heimo ikänä Ruotsin Kiesusta kumarra. Turhaan täällä suutasi
soitit. Mennet rauhassa kotiisi, kun kohta menet.