—Nyt syödään paimenen murkina, sanoi pojista muuan ja veti leipää, voita ja kalaa kivelle.
—Nyyri hoi, sinä! huudahti toinen pojista, joita oli kolme. Älä syö ennenkuin teet taian?
—Mitä varten, Leiro?
—Ka, paha menee sisääsi.
—Johan nämä on taiottu kotona.
—Mutta pitää taikoa metsässäkin. Pannaan kaikki kontit tähän kivelle ja taiotaan.
—Osaatko sinä?
Jouko näki muiden poikain poistuvan sill'aikaa, kun yksi heistä teki jotakin temppuja kiven ympärillä.
Poika otti oman veitsensä ja muiden poikain veitset, sylkäisi teriin, pisti ne maahan kiven ympärille ja loihti jotakin hiljaisella äänellä. Sitten astui hän veitsien väliin, hyppi muutamia ristiaskelia, nyhtäisi veitset maasta, nakkasi ne takaisin terälleen maahan ja huusi:—Itse kukin omansa ottakoon!
—Minkä tähden sinä noin teit?