—Mitkä paremmat?
—Täällä on teillä kovat manaajat, sanoi Panu ja viittasi päällään pappilaan päin.
Vouti rehahti nauramaan.
—Sen manuista, sinä irvihammas! Ei sen jumalat näissä asioissa auta.
—Autatteko meitä, jos alkaa ahdistaa, niinkuin on uhannut?
—Niin kuuluu tehneen. Mutta ole huoletta. Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka antavat kuninkaalle, kuin kuninkaan on ja—minulle kuin minun on. Onko sinulla veronahkat?
—On … ja vähän päällekin.
Vouti aikoi mennä, mutta vielä oli Panulla asiaa.
—Tuota, kuulehan … annathan saunasi?
—Aiotko siellä taas taikojasi tehdä…