—Velhot, taikurit ja noidat ovat Jumalalle kauhistus. Minä en tahdo olla velho.
—Mutta olihan isäsikin velho?
—Minä olen oppinut sen, mikä on parempi.
—Emmehän ymmärrä. Mutta tule pois ja rupea johtajaksemme. Kukistamme
Panun, rakennamme sinulle isäsi tuvan, annamme sinulle, mitä tarvitset.
Me työtä teemme, kalastamme, metsästelemme, sinä jumalia lepyttelet,
kyselet onnea Ukolta ja Ahdilta.
—Ne ovat helvetin henkiä, ei ole kuin yksi Jumala: isä, poika ja pyhä henki.
—Viemme onnen Panun väeltä. Kostamme sukusi surman. Tapamme hänet, joka taattosi tappoi.
—Ei sinun pidä tappaman, sanoo Herra. Kostaa tahdon, mutta toisella tavalla.
—Sano, millä tavalla.
Reita, joka oli istunut puun tyvellä, syrjin miehiin, käänsi nyt kasvonsa päin nuotioon ja alkoi puhua:
—Jättäkää nämä tuumanne ja luopukaa pakanallisista, pahoista menoistanne. Särkekää epäjumalanne ja kirotkaa ne; kääntykää ainoan oikean Jumalan puoleen, joka on kaikkivaltias ja väkevä ja vanhurskas ja iankaikkinen ja joka lähetti ainoan poikansa meidän syntejämme sovittamaan. Hän antaa paistaa päivänsä niin hyville kuin pahoillekin. Jos hänet otatte, niin tulen minä kanssanne ja opetan teille uudet tiedot ja uudet uskot ja opetan teitä rukoilemaan ja iankaikkisen autuuden taivaassa saavuttamaan.