—Mikä se oli?
—Tuuli se vain…
—Hiihdin perästä ja saavutin vasta yönuotiolta. Veljestäni kävin viestiä. Veli on tullut näille maille, Reita veli, mutta emo on kuollut.
—Mistäpä tiesivät veljestäsi?
—Tapasin heidät markkinoille mennessään ja sanoivat hakevansa häntä kostamaan … mutta ei ole Reidasta kostajaksi … Ristin-Kiesusta kumartaa … niin kertoivat … ei ole meidän suvussa miehiä.
—Älä sitä sure.
—Hukka minut perii, jos tietävät heimolaisteni puheilla olleeni ja siitä Panulle puhuvat. Ilpotar väijyy minua joka askeleella … sinua tytölleen toivoo ja minua vainoo.
—Älä pelkää hänen vainojaan, ei sinulle mitään tehdä, ja kohta olet omani.
—Minua peloittaa väliin, ettei anna minua lunnailla millään.
—Silloin otan sinut lunnaitta.