—Se on tietty se … niinkuin kaikilla muillakin.
—Se on sitä elämäänsä se…
—Mitäs pahaa siinä on?
—On siinä toki … vai niin, vai niin … no tuota … se oli näet semmoinen grisetti.
—Mimmoinen grisetti?
—Eikös niitä sanota … mitenkä niitä … elikkä mitä koketteja ne on … niitäpä niitä kameelidaameja!
—Se oli tavallinen ompelijatar … muistele vain vähän omia ylioppilasaikojasi!
—Mitäs niistä vanhoista nuoruuden hullutuksista … menisit sinäkin naimisiin, se se on kuitenkin kaikista parasta, kun on oma eukko.
—Siltäkö tuntuu?
—Ei se siitään elämä somene, avioelämästä.