—Miksi te sitten tahtoisitte?
—Enhän minä tahdo, minä vain sanon, ettette saisi, jos tahtoisin.
—Elkää tahtokokaan, sanoi Olavi leikillisen hyväilevästi, ja kysyi hetken kuluttua:
—Tuo herra Tavela, joka koko päivän seurasi mukanamme, hän on kansakoulunopettaja?
—Niin hän on.
—Hän näytti erittäin hartaalta ja harrastavalta mieheltä.
—Minä pidän hänestä paljon … hän on erittäin valistunut ja vaatimaton.
—Eikö hän ole rakastunut neiti Liinaan?
—Senkin te huomasitte?
—Se oli jotenkin helppo huomata … tuleeko siitä muuten mitään?