—Onko sinun nimesi Tyyra? kysyi hän yhtäkkiä.
—Minun nimeni on Tyyra Hedvig.
—Äitisihän kutsui sinua joksikuksi muuksikin … miksikä se kutsuikaan?
—Kultuseksiko? niinkö?—Äiti sanoo aina minua niin, kun minä olen hyvä tyttö.
—Miksikäs se sanoo, jos olet paha?
—En minä ole milloinkaan paha… Tantti sanoo aina koulussa, että minä olen paras tyttö koko luokalla … minä olen primus…
—Mikä se on se?
—Etkö sinä tiedä, mikä on primus? … etkö sinä ole ollut koulussa?
—Enkä ole ollut…
—Voi, voi, sepä on ikävä se … mennään puutarhaan noutamaan kukkia
Ainille … onko teillä ruusuja, Aini rakastaa ruusuja…