—Onko täällä muitakin?
Liisa istui siinä selin muuhun vaunuun eikä nähnyt muita kuin Matin.
—Näkyyhän tuolla olevan.
Liisa vähän rauhoittui, kun oli muitakin.
—Onko monta?
—Etkö sinä saata itse katsoa? … etkö uskalla päätäsi kääntää—?
Liisa uskalsi … heitti kätensä irti ja kääntyi katsomaan… Taisihan siinä sentään pitelemättäkin pysyä…
—Mikähän mies se on tuo tuossa?
—Missä?
—Tuo tuossa, jolla on parta … joka meihin nyt katsoo…