—Hyvänen aika, elä revi sitä uutta luutaa, jonka vast'ikään panin varteen … onhan siinä vanhempiakin! Mitä sinä siitä revit?
—Piippu on tukkeessa…
Matti oli puhuessaan vetänyt piippunsa tukkeeseen, ja oli häneltä kesken puheensa tullut sopelle lähtö varpua hakemaan.
—No, eikö siihen tarpeeseen vältä vanhan luudan varpu?—Niin, että mitä sinä sanoit niiden lapinlahtelaisten tehneen?
—Eivät ne ole mitään tehneet, mutta ruunu on tehnyt niille rautatien, jota myöten saavat mennä vaikka Helsinkiin taikka Amerikkaan.
—Minnekkä?
—Amerikkaan…
—Elä nyt valehtele, hyvä mies…
Liisa seisautti rukkinsa ja katseli pyörän yli Mattia, niinkuin semmoista valehtelijaa, jonka puheissa ei ole alunkaan perää.
Mutta siitä Matti kiivastui, ja häneltä katkesi varpu piipun varren sisään…