Maan lehtolasta, lemmen orjaa, vain itkettää kaikk' ihanuus! Ken vieraan maasta viljaa korjaa Vain muita vartoo sato uus. Ken tunteet uniin uhrattuaan viel' aamun laivaan nousta vois — Vain katseluaan, kuunteluaan häll' iän jatkaa mieli ois —
KAHDEN PUOLEN AITAA.
Kahden puolen aitaa vielä heiluu heinä, vielä viljaa tuuli tuutii suven säveleinä.
Vielä lehto laulaa
kahden puolen aitaa.
— Tuska vahtii aidaspuulla
lemmentietä kaitaa —.
Kahden puolen aitaa
kaksi hylkylasta —
onneensa juur' arimmillaan
luopuu uskomasta —.
Kaksi tuskan kuvaa kahden puolen aitaa: tuskan tuliaita leikkaa lemmentietä kaitaa.
LOITSU.
Joet, taapäin kaikki virratkaa!
Ala kiertää idästä länteen, Maa!
Ja Aika, vainajas mulle anna,
sylilapsina luokseni vuodet kanna!
— — —
Nyt kalleintani ma esiin manaan, nyt tahtoni kaiken panen kahteen sanaan — Maan tytär, mulle tule kevääs tuomaan, sen virrat ohjaan ma uuteen uomaan — Maan tytti, mulle kevättulvas tuo, mun koskissani sen kohista suo!