"Muuta kuin sinuakin olisi sakotettu ja olisit saanut käydä vettä leipää popsimassa", pisti mies taas väliin.
"En kies'avita olisi käynytkään!" penäsi vaimo vastaan.
"Ethän vain", lausui mies epäillen, "mikäpäs siinä olisi auttanut muu kuin totuus."
"Sepähän sitte olisi nähty. Minä, kun olisin Pertun opettanut viinaa antamaan, hän minkä selvän olisivat ottaneet."
"Olisivat pilanneet meidän molempain vanhusten papinkirjat niin, jotta ei olisi saatu kunniallista hautausta kuoltuammekaan", väitti mies vastaan.
"Johan olisivatkin! Pyh ja viis! Olisi antanut ostajien antaa rahan pojalle ja sitte Perttu olisi ollut sitä jostakin kylältä juoksevinaan", intti vaimo ja kavala hymy huulilla katseli syrjästäpäin äänettömäksi käynyttä miestään.
Pannu oli sillä välin juotu kuiviin ja mies lähti, aamiaisen syötyä, työlleen sanaakaan vaimolleen virkkamatta. Vaimo sitte toimitteli kotiaskareita, niinkuin tavallisesti, mutta näytti kuitenkin vähän levottomalta. Päivällispöydässäkään ei sanaa vaihdettu, mutta vasta puukkoaan tuppeen pistäessään tuumaili mies: "minäkin olen nyt asiaa aprikoinut ja niin se on minustakin, jotta synti se on meille vanhemmille, jos kauemmin antaa Perttupojan siellä hoitohuoneessa olla. Jos tahdot, niin käy yön seutuna poika pois kotiin, eikö tuolla kuitenkin liene siellä ikäväkin — — vieraissa."
Mies katseli alaspäin pitkin sillan rakoa, eikä vaimo hänen mietteistään sen parempaa selkoa saanut, mutta ei hän mitään kysynytkään. Vasta, nähdessään miehen jo lähtemään hankkiutuvan, kysäsi vaimo: "hankinko minä putelia yksin tein?"
"Jospa heitä hankit joitakuita", puhui mies puoliääneen, "vaikka kyllä minua vähän peloittaa, jotta Kulmalainen nostaa melun, jos nassakat eivät ole kaikki tallella."
Vaimo ei ollut kuulevinaankaan miehensä sanoja, vaan akkunasta tielle päin katsellen alkoi kertoa: "kyllä se on hyvä ihminen tuo Kotilan emäntä. Sanoi tän'aamuna, jotta hänellä olisi ihan selvät näytökset Kulmalaisen viinan myynnille, vaan kun ovat niin naapurukset, niin ei sanonut ilkiävänsä. Kun olisi pahempi naapuri, pian taitaisi olla se Kulmalaisen kauppamiehen 'vulumahti' ruununmiesten käsissä."