Vaan vilja väärin käytetään, Siit' tehdään kansan hauta: Kun viinaksi se keitetään, Niin ei se ketään auta.
Kun nälkä näppii, lainaamaan Vain mennään laina-aittaan, Köyhäinkin osa raastetaan — Taas viikko elää taitaan;
Sen selvät suureks ihmeeksi Niin monta kertaa näki, Ett' itsensä myy orjaksi Ehdollaan juoppoväki.
Se viinan, nälän orja on Ja vihollisen viekkaan, Ja lopuksi se onneton Kaatuupi kalman miekkaan.
Ah, vältä viinaa, pakene Himojen syötinpalaa! Viisaatkin vietteleepi se, Ja tyhmät tappaa salaa.
Tuo viina-epäjumala Pidoissa tuodaan pöytään, Kamareissa ja kaapeissa Sitä palveltavaks löytään.
Ja jos ei viinaa tarjota, Niin että vieraat vaipuu, Ja kaljahankin kaadeta, Niin harva tuohon taipuu.
Viinalla väet palkataan Ja vieraat viivytetään, Viinalla viikot aljetaan Ja pyhät pyhitetään.
Ja lyhyesti lausuen: Jos keltä viinaa puuttuu, Jos ken sit' ei suo väellehen, Niin kohta kaikki suuttuu.
Voi tapoja, mit taivuttaa Myös sen, mi syntyy vasta Ja himon valtaan vaivuttaa, Vieroittaa Jumalasta!