Silloin Jussi Jöröläinen Nousi penkin alta, Myöskin Heikki Hutikainen Virkos laattialta.
Nuopa riensi auttamahan Toveriaan tupaan, Matti raukkaa ohjaamahan Juomaseuraan hupaan.
Mutta kävi kamalasti, Hekin kaatui, — minne? Samaan lammiin korviin asti, Jäitten joukkoon sinne.
Siellä herrat mulikoitsi Toinen toisen päällä, Kaikki kolme pulikoitsi Talvisella säällä.
Yksi siellä roiskinalla Kaatuili ja nousi, Toinen koitti konttaamalla, Kolmas käsin sousi.
Kirous ja "hui, ui!" "hui, jee!" Kuului kaikkialle, Viimein toki pääsivät he Taasen "mannermaalle".
Mutta mimmoinen nyt onkaan Matin "säkkipeli"? Se kuin paloruisku nyt vaan Vettä purskueli.
Vaatteistansa vesi valui, Saappaat sitte? — — Hirmu! Ne nyt molskottelivat kuin Pöllön muorin kirnu…
Ken ei antais rahojansa Päästäksensä tähän? Ken ei joskus iloksensa Olutta jois vähän? —
N:o 3.