»Linnaa siitä tulee, hyvässä lykyssä kuritushuonetta.»
»Taivas armahtakoon!» huudahti Ulla, mutta Urpo sanoa jurautti:
»Eipä tuosta ole tullut ennenkään.»
»Mutta nyt tulee… tai oikeastaan… riippuu siitä… Mitä uskoa te tunnustatte? Vaikka sehän on kai selvä kysymättäkin.»
»Herra Jumala! Lutheeruksen uskoa kai», sanoi Ulla.
»Väriä tarkoitan.»
»Väriä?»
»No hitto soikoon! Mihin puolueeseen te kuulutte?»
»Ei me kuuluta mihinkään puolueeseen», sanoi Ulla, ja häneen yhtyi äänettömänä Urpokin.
»Kuuluttava on», sanoi mies, otti viheriän paperin taskustaan, aukaisi sen monista taitteistaan ja tökkäsi sormellaan erääseen kohtaan, johon oli vedetty punainen viiva.