Arvid (kirjoittaa sormellaan kädelleen). Palasen paperia.
Tarkia. Mitä hän sanoo?
Petter (huutaa hänen korvaansa). Hän pyytää palasen paperia.
Tarkia. Vai niin, vai niin!
Arvid (huomaa paperia ja kyniä pöydällä, istuu kirjoittamaan). Ah!
Petter. Mitä hän tekee?
Arvid (nousee, ojentaa paperin Petterille). Kas tässä… (erikseen). Kuinka minä olen tyhmä… minä olen kuuro mutta en mykkä… No, se on nyt se sama!
Petter (antaa paperin Tarkialle). Lue!
Tarkia. Mitä tämä on?… Perhana kuinka huonosti kirjoitettu! (Lukee). "Suokaa anteeksi, hyvä herra, mutta olen onnettomuudekseni aivan kuuro". — (Iloisena). Kuuro!… Hän on aivan kuuro!
Metsänvartija. Kuuro!