— Tuolla torin kulmassa, — vastasi Fiks viitaten parin sadan askeleen päässä olevaan taloon.
— Pitää sitten mennä sanomaan isännälle, kuinka asianlaita on, vaikkei hän ollenkaan rakasta puuhia.
Matkustaja kumarsi Fiksille ja meni takaisin laivalle.
VII.
Vieläkin todistus passin tarpeettomuudesta poliisin ammatissa.
Poliisimies meni kiireesti konsulin konttoriin. Hartaasta pyynnöstänsä hän pääsi heti konsulin luokse.
— Herra konsuli, — sanoi hän pitkittä puheitta, — minä olen jotenkin varma, että varas on "Mongolia'ssa".
Ja Fiks kertoi äskeisen kohtauksensa palvelijan kanssa.
— Hyvä on, herra Fiks, — sanoi konsuli, — eipä olisi hullumpaa nähdä tuota roistoa. Mutta ehkei hän tulekaan luokseni. Varas ei mielellään jätä jälkiä peräänsä, ja passin todistus ei olekaan välttämätöntä.
— Herra konsuli, — vastasi Fiks, — jos hän on uskalias mies, niinkuin luultavasti onkin, niin hän tulee kyllä.