"Ei, Tartelett", vastasi Godfrey, "hän on enemmän kuin apina, koska hän katsoo kuvastimen taakse, — se osoittaa hänessä järkevää ajattelua, johon ei mikään elukka pystyisi!"
"No, olkoon menneeksi, myöntäkäämme, että hän ei ole apina", virkkoi Tartelett pudistaen päätänsä varsin epäilevästi. "Mutta saammepa nähdä, että moisesta oliosta ei ole mitään apua."
"On varmaan!" vastasi Godfrey.
Kuitenkaan ei Karefinotu hylkinyt ruokia, joita hänelle tarjottiin. Hän haisteli ensin, maistoi sitten huulillaan, ja loppujen lopuksi riitti hänen nauttimansa aamiainen, kaniiniliemi, osa Godfreyn tappamasta peltopyystä ja lampaan olkalapa kama- ja jam-juurien kera tuskin sammuttamaan hänen sisälmyksiänsä kalvavaa nälkää.
"Mies-raukalla näkyy olevan hyvä ruokahalu", virkkoi Godfrey.
"On niinkin", vastasi Tartelett, "ja parasta on olla varuillaan sen veitikan kannibaalivaistoja vastaan!"
"No, no, Tartelett! Kyllä me osaamme vieroittaa hänet ihmislihaa himoitsemasta, jos hän joskus olisikin sen makuun päässyt!"
"En mene siitä valalle", vastasi opettaja. "Sanotaan, että kun on sitä kerran maistanut…!"
Toisten täten jutellessa Karefinotu kuunteli mitä tarkkaavaisimmin. Hänen silmänsä loistivat älykkyydestä. Huomasi, että hän olisi tahtonut ymmärtää, mitä hänen kuultensa sanottiin. Sitten hän puhui itsekin ja tavattoman vuolaasti; mutta kaikki oli pelkkiä luonnonääniä muistuttavia, merkityksettömiä tavuja ja kimeitä huudahduksia, joissa pääaineksena olivat a- ja u-ääntiöt, kuten on laita useimmissa polynesialaisissa kielissä.
Mutta kuka tuo sallimuksen toimesta pelastettu neekeri lienee ollutkin, hän oli toki uusi toveri, sanokaamme, että hän oli määrätty uskolliseksi palvelijaksi, todelliseksi orjaksi, jonka mitä odottamattomin sattuma oli lähettänyt Willin puun isännille. Hän oli roteva, ketterä ja vilkas, eikä häntä siis mikään työ tympäissyt. Hän osoitti todellista kykyä matkimaan kaikkea, mitä näki tehtävän. Täten Godfrey ryhtyikin häntä kasvattamaan. Kotieläinten hoito, juurien ja hedelmien keruu, päivän ravinnoksi tarvittavien lampaiden tai kaniinien teurastaminen ja paloitteleminen, eräänlaisen juoman, manzanillan villeistä "omenista" puristetun hedelmäviinin valmistus jätettiin hänen toimekseen, ja hän suoritti kaikki huolellisesti, kun ensin oli nähnyt, miten toiset menettelivät.