Nämä tapahtumat, nyt yhtaikaa esitettyinä, saivat Harbertin, Pencroffin ja Nabin todella hämmästymään.
— Onpas siinä vain merkillisiä asioita enemmän kuin yhdellä kertaa sietäisikään, arveli Pencroff.
— Ja vielä, insinööri puhui, — Taborista tullessanne te, mr Spilett, Pencroff ja Harbert väitätte nähneenne merkkitulen. Oletteko varmat siitä?
— Sen minä näin yhtä hyvin kuin nyt teidät siinä, vakuutti Pencroff.
— Se oli kuin hyvin kirkas tähti, sanoi Harbert.
— Entä jos se olikin tähti?
— Ei ollut, Pencroff vastasi, — sillä taivas oli kauttaaltaan pilvessä. Ja näkihän sen silloin mr Spilettkin.
— Näin, reportteri sanoi. — Se oli kirkas kuin sähkövalo.
— No niin, hyvät ystävät. Sinä yönä en minä eikä Nab sytyttänyt mitään tulta.
— Ettekö? huudahti Pencroff hämmästyneenä.