Merimies koetti höristää korviaan, mutta ei kuullut mitään erikoista.
— Tuuli se vain on, hän sanoi.
— Ei ole; minä olen kuulevinani...
— Mitä niin?
— Koiran haukuntaa.
— Koiranko? huudahti merimies kavahtaen pystyyn.
— Niin.
— Se on mahdotonta. Eikä tällaisessa myrskyssä mitään haukuntaa voisi kuulla.
— Malttakaa... Nyt kuuluu taas.
Pencroff jännitti kuuloaan, ja nyt tuntui hänestäkin kuin kajahtelisi myrskyn ulvonnan seasta koiran haukahduksia.