[21] Kuuluisa englantilainen napaseutujentutkija, joka matkallaan vv. 1839-43 antoi noille tulivuorille kahden laivansa nimet. Samat tulivuoret näki yhä vielä toimivina kovaonnisen kapteeni Scottin retkikunta v. 1912. Suom. huom.
[22] Kun tutkimusmatkailijat keksivät uusia maita, on heidän tapanaan vallata ne maansa hallitsijan nimessä. Suom. huom.
[23] Mainio ranskalainen kirjailija (1800-62), jonka teokseen "Travailleurs de la mer" (Meren työmiehet) tässä tähdätään. Suom. huom.
[24] Ennenkun 1860-luvulla varsinaisia panssarilaivoja ruvettiin rakentamaan, ympäröitiin välistä vanhemmat puiset sotalaivat vesirajaa myöten rauta- tahi vaskilevyillä tahikka myöskin tiheästi toistensa viereen naulatuilla ankkurikettingeillä. Jo tällaistenkin "panssarien" etevämmyys tavallisten puukylkien rinnalla osottautui Krimin sodassa Mustalla merellä, jossa ranskalaisilla oli kolme raudoitettua uivaa patteria, sekä varsinkin Amerikan kansalaissodassa ("orjasodassa"), jossa Etelävaltioiden panssaroitu "Merrimac" ensin oli hävittää koko Pohjoisvaltain puulaivaston, kunnes sen vuorostaan masenti jälkimmäisten kuuluisa patterialus "Monitor". Siitä hetkestä voidaan nykyisten panssarilaivojen synty laskea. Suom. huom.
[25] Kurimus eli "härännielu" on vedenpyörre koskessa tahi muussa vahvavirtaisessa vedessä. Tässä nimenomaan tarkotetaan sillä niitä norjalaisella "Malstrøm"-sanalla nimitettyjä hirveitä vedenpyörteitä, joita tavataan Norjan rannikolla Lofoten-saariston eteläpäässä 68° leveysasteella Lofotuddenin ja Værø-saaren (ei Färö-saarten, niinkuin Jules Verne kirjoittaa) välillä. Samasta kurimuksesta on amerikkalainen Edgar Allan Poe kirjoittanut kamalan-kauniin kertomuksen, joka nähtävästi on tämän kirjan tekijälle antanut aiheen päättää sankariensa merenalainen matka samaan hornankuiluun. Suom. huom.