"Niinkuin itse tahdot," vastasi kauppias liikutettuna ja kovuuttansa veljiänsä vastaan katuvaisena. "Sinulla on oikein, totuus on lasten suussa."
Niinpä tarjoi hän käsiänsä vanhemmille ja sanoi:
"Tästä-lähin olemme kaikki kun yhtä; eromme on ollut pitkä; vaan tämä kohtaus on iloni ja parempi myöhäänki, kun ei koskaan."
End of Project Gutenberg's Kertoelmia, by Julius Axel Kiellman-Göransson