Sormus.
Wieri viikko, vieri toinen, Kului kuusta kolmikanta; Nannoa en nähnytkänä, Nannan silmän suihkamista, Sulon suun myhäilemistä.
Tuli Nannani takaisin, Joutui kohta kotihinsa, Sormus sormessa sorea Kullankarvainen kavala.
Aattelin alinomaa, Povessain pidin puhetta: Nyt on Nanna multa poissa, Poissa multa poloiselta; Muotonsa on muuttununna, Suihke silmien sulannut, Sormus sormehen sidottu, Katsantonsa aivan kolkko, Silmän iskunsa itara.
Kului kuuta kaksi, kolme Päätti päiviä pahoja; Jop' on Nanna toisellainen, Katsantonsa ei kamala: Niinpä nyt jo paisteleepi Kuni kukkanen kedolla, Silmät tulta tuikkailevat Kuni tähti taivahalla, Muiskut huulilta mehuuvat, Meeksi suussani sulavat. Sormessain on sormus sorja, Sormus sorja, josta itkin, Joka juoksetti jokena Miel'-alain alinomoa, Hurjan lailla lennätteli.
(Mehiläinen 1859).
Antti Juhana Wäänänen.
Kirjakauppiaan poika Kuopiosta, syntynyt 1820, on suomentanut suuren joukon kaikenlaisia kirjoja, kuoli 1862.
Kuolevan Laulu.
(Bellman'in mukaan.)